1. Johdanto: mikä ihmiskone? -- Arvaamaton ihmiskone -- Sosiaalinen insinööritaito -- Hyvissä aikeissa -- Biofilantropia -- Neurorationalisointi -- Nykyisyyden historia -- 2. Tehostamisoppien jäljillä -- Fordin ankarat opit -- Taylorin työn tiede -- Inhimillinen tehostaminen -- Työpsykologia sotien jälkeen -- Sielullisen voimatalouden optimointi -- 3. Työnjohto-opit sotakorvausteollisuudessa -- Sotakorvausteollisuuden valtuuskunta -- Kirjoitettu ja kirjoittamaton historia -- Työnjohto-oppien sotilaallinen kuri -- Normaalijoutuisuus -- Tehokkuuden minimalistinen estetiikka -- 4. Työterveys elinvoimaa kasvattamassa -- Kansainvälisiä tieteellisiä yhteyksiä -- Työterveyslääkäri Leo Noro -- Setä Samuli vaalii työväkensä terveyttä -- Törkyiset suomalaiset -- Terveyskansalaisuus -- 5. Suomalaisten itsepäinen jäykkyys -- Luonneoppi -- Epäplastillinen työväestö -- Kaupunkilaisten ja maalaisten mielihalut -- Muovattavat nuoret -- Tunteelliset naiset -- Vähemmän on enemmän -- 6. Työn sielullinen hygienia -- Teollisuuslaitosten psykiatrinen huolto -- Uupumuksen tiede -- Heikot luonteet -- Tahdottomat laiskurit -- Tunnolliset työuupuneet -- Hysteeriset puuhastelijat -- 7. Psykopaatit töissä -- Kaikenlaisia kummajaisia -- Hienostunut psykopaattiluokittelu -- Ei sairas mutta ei tervekään -- Puolihullut alaiset -- Neurokulttuuri -- 8. Tuupaten tehokkaaksi -- Terveet aivot -- Itsekurin tiede -- Tuuppauspolitiikka -- Neuroliberalismi -- Kansakunnan moraalinen selkäranka -- Itsekurilla kukoistukseen -- Jälkisanat.

Suoritusten ja elintoimintojen mittaamista, terapeuttista kulttuuria ja asiantuntijavaltaa pidetään uusina ilmiöinä, mutta kansalaisen elämän normittaminen, mittaaminen, arviointi ja optimointi korostuivat jo sotienjälkeisessä Suomessa. Ihannetyöläinen oli tasapainoinen ihmiskone, jonka toiminnoissa ei ollut mitään liikaa tai liian vähän. Työpsykologia oli voimajärjestelmiä tutkiva luonnontiede, työlääketiede koneoppia ja työn rationalisointi luonneoppia. Ihmiskone töissä avaa näkökulman suomalaisen tehokkuusajattelun historiaan. Se tarkastelee työpsykologisia ja työnjohdollisia oppeja, joilla kansalaisia valistettiin ja muovattiin sivistyneen yhteiskunnan tavoille. Näistä opeista sotakorvausteollisuuden työnjohto etsi keinoja niiden työkansalaisten kaitsemiseksi, jotka eivät olleet sairaita mutta eivät aivan terveitäkään vaan vääränlaisia. Oppineen eliitin näkemyksissä Suomi oli kasvitarha, jonka tuottavaa kukoistusta edellytti jatkuva rikkaruohojen kitkeminen. Lorvimista, uupumusta ja liiallista tunteellisuutta hoidettiin paitsi ankaralla kurilla myös terapeuttisella otteella. Työelämän läpäisi ajatus siitä, että ihmiskone on muovattava ja plastinen: sitä voi aina parantaa ja optimoida.

1. Mistä tässä kirjassa on kyse? -- 1.1 Miten saada muutos aikaan ja ilo irti tästä kirjasta? -- 1.2 Mitä yrityksistä ja työelämästä on hyvä ymmärtää? -- 2. Väkevän työelämän taidot -- 2.1 Tuloksien tuottaminen -- 2.2 Ammattitaito -- 2. 3 Näkökulman vaihtamisen taito -- 2.4 Taito löytää oma juttu -- 2.5 Yhdessä tekemisen taito -- 2.6 Priorisoinnin taito -- 2.7 Rahan hankkimisen taito -- 2.8 Ajattelun taito -- 3. Muutoksen tekeminen -- 3.1 Arvojen kirkastaminen -- 3.2 Tavoitteiden asettaminen -- 3.3 Suunnitelman tekeminen -- 4. Talous -- 4.1 Ajatuksia taloudesta -- 4.2 Talouden työkalut -- 5. Väkevä yrittäjyys -- 5.1 Yrittäjän talous -- 5.2 Yrittäjän mielentila -- 5.3 Yrittäjän hyvinvointi ja huolenpito -- 6. Väkevä (työ)hyvinvointi -- 6.1 Uni, stressinhallinta ja palautuminen -- 6.2 Ravinto ja syöminen -- 6.3 Treeni, liikunta ja aktiivisuus -- 6.4 Miten tehdä elämäntapamuutos fiksusti ja saavuttaa pysyviä tuloksia?

Liite: Krasnyi borissa ammutuksi mainitut suomalaiset (122-144).